Musta-Maija

Musta-Maija on hauska, vaihteleva ja helppo seurapeli. Kun käytettävissä on enemmän kuin viisi pelaajaa, on oltava kaksi korttipakkaa, jolloin toisesta poistetaan patarouva — se on pelin Musta-Maija.

Kortit

Tarvitaan tavallinen 52 kortin pakka, jossa korttien arvot ovat normaalit. Ässä on korkein. Poikkeus on patarouva, joka on kaikkein korkein kortti, mutta jota ei saa käyttää jakamiseen.

Jakaminen

Korkeimman kortin nostaja jakaa myötäpäivään kolme korttia kerrallaan niin, että jokaisella pelaajalla on lopulta kuusi korttia. Loput kortit pannaan umpipakaksi pöydälle kuvapuoli alaspäin.

Pelin idea ja kulku

Pyrkimyksenä Mustassa-Maijassa on toisaalta päästä ensimmäisenä eroon korteista, toisaalta tärkein tavoite on välttyä joutumasta omistamaan patarouvaa pelin päättyessä. Käytännössä nämä molemmat pyrkimykset johtavat samaan.

Etumies aloittaa laittamalla pöytään kortteja niin monta kuin hän haluaa. Niiden on oltava samaa maata. Sitten hän ottaa pakasta käteensä vastaavan määrän uusia kortteja. Pöytään lyödyt kortit siirretään etumiehen vasemmalla puolella olevan pelaajan eteen. Silloin hänen on yritettävä kaataa mahdollisimman paljon korteista, tietenkin tavoitteena on päästä eroon niistä kaikista. Kunkin kortin kaatamiseen on käytettävä suurempaa korttia samasta maasta, tai valttia.

Jos hän pystyy kaatamaan kaikki kortit, saa hän täydentää kätensä pakasta — jos pakassa on vielä kortteja jäljellä — ja lyödä vuorostaan vasemmalla puolellaan olevalle pelaajalle samaa maata olevia kortteja. Ellei hän kykene kaatamaan kaikkia kortteja, on kaatamattomat kortit nostettava käteen. Silloin saa vuorossa seuraavana vasemmalla oleva pelaaja lyödä kortteja pöytään.

Valtti

Valtin saa määrätä se pelaaja, jolla on kuningas ja rouva samasta maasta.

Valtin voi määrätä milloin vain, kunhan tarvittava yhdistelmä on silloin kädessä.

Valttikortti kaataa kaikki muut kortit, paitsi patarouvan, joka on pelin tärkein kortti.

Jotkut pelaavat siten, että ruutu on aina valttia, joten pariskunnalla ei ole merkitystä valtin määräämisen suhteen.

Esimerkki valtista

Pelaaja on määrännyt, että hertta on valttia. Yksi pelaajista laittaa pöytään kolmosen, kuutosen ja rouvan. Sitten vasemmalla puolella olevalla pelaajalla on kädessään kuusi korttia. Niiden joukossa on patakahdeksikko. Sillä hän kaataa kolmosen, sillä on hänelle edullista kaataa pienimmät kortit ensin. Hän ottaa muut kaksi korttia käteensä. Hänellä on kyllä herttaakin kädessään, mutta hän ei halua käyttää valttia, koska patarouva on joka tapauksessa pakko nostaa. Pelaajalla on nyt kädessään seitsemän korttia, joten hän ei saa ottaa pakasta lisää kortteja. Koska hän on nostanut, ei hän myöskään saa ”laittaa vahinkoa kiertämään”, eli lyödä kortteja eteenpäin.

Pelin päättyminen

Loppupeli alkaa kun umpipakka on loppunut. Tällöin ei saa antaa eteenpäin yhdellä kertaa enempää kortteja kuin vasemmalla puolella olevalla on kädessään. Jos joku menettelee tässä virheellisesti, on pelaajalla, jolle on yritetty antaa liikaa kortteja, oikeus luovuttaa kaikki korttinsa virheen tekijälle ja päästä siten itse pelistä irti. Pelin häviää se, jolle jää viimeksi kortteja käteen, ja jos niiden joukossa on Musta-Maija. Tässä pelissä on toisin sanottuna monta voittajaa ja vain yksi häviäjä. Pisteitä voidaan laskea sillä tavalla, että voittajat saavat yhden pisteen, ja häviäjä ei yhtään.

Pelivinkkejä

On hyödyllistä pitää mielessä ne kortit, mitkä on pelattu, etenkin valttikortit. Ennen kaikkea loppupelissä on tärkeää tietää, voiko vastustaja kaataa ne kortit, joita hänelle tyrkytetään käyttämättä vasta-aseena valttia.

Joskus on edullista olla ilmoittamatta valttia ennen kuin pelin loppuvaiheessa, jolloin vastustajat ovat käyttäneet arvokkaimmat kortit siitä maasta tikkien kaatamiseen.

Yleensä pitää pyrkiä antamaan pienet kortit pois ja pitämään itse suuret, eritoten kuninkaat ja rouvat. Jos antaa kuninkaita ja rouvia pois, vastustaja voi helpommin (nostamalla ne) saada valtin määräämiseen tarvittavan pariskunnan.

Usein on fiksua pitää patarouva kädessään pelin loppuvaiheeseen saakka. Silloin on kädessä kortti, jota vastustaja ei missään tapauksessa pysty kaatamaan.

Kun umpipakka alkaa olla loppumassa, kannattaa yrittää huolehtia siitä, että kädessä on vain kahta eri maata. Silloin pääsee pelistä irti helposti. Samalla on pyrittävä olemaan ottamatta pakasta kortteja.

Loppupelin alkaessa on yritettävä pitää korttinsa piilossa, jottei vastustaja näe, montako korttia on kädessä. Samoin on yritettävä laskea, montako korttia vastustajalla on. Tästä on toki olemassa muunnos, jonka mukaan on aina ilmoitettava montako korttia enintään voi ottaa vastaan.

Mustan-Maijan muunnelmia

Mustasta-Maijasta on paljon muunnelmia. Siksi ennen pelin aloittamitsa on syytä päättää, millaisten sääntöjen mukaan pelataan. Edellä on jo mainittu kaksi muunnelmamahdollisuutta:

kiinteästi määrätty valtti
velvollisuus ilmoittaa käsikorttien lukumäärä

Valtti voidaan määrätä myös kääntämällä jakamisen jälkeen umpipakan päällimmäinen kortti, ja asettamalla se näkyviin pakan alle. Tällöin on luonnollisesti pyrittävä siihen, että pääsee nostamaan pakan viimeisen kortin.

Voidaan sopia myös, että patarouva on aina korkein valtti ja kaataa silloin minkä kortin vain, jopa valttiässänkin, ja patarouvalla voi kaataa jo silloin kun valttia ei ole vielä määrätty.

Toiset pelaavat myös siten, että kullakin on pelin ajan kädessään vain viisi korttia.

Pelaajien määrä: 2-8.