Napoleonin hauta

Asetetaan neljä korttia ristiin niin, että yksi kortti mahtuu niiden keskelle. Ensimmäinen esille tuleva kuutonen asetetaan siihen, ja sen päälle maasta ja väristä välittämättä viitonen, nelonen, kolmonen, kakkonen ja ässä. Sen jälkeen taas ensimmäinen esille tuleva kuutonen, jne. Seitsikot asetetaan ristikuvion neljään kulmaan esille tullessaan, ja niiden päälle rakennetaan yleneviä sarjoja samoin maasta välittämättä. Kun joku ristin muodostavista korteista sopii johonkin sarjaan, asetetaan se sille ja käsipakasta otetaan päällimmäinen kortti sen tilalle.

Seitsikkosarjat päättyvät valmiina kuninkaisiin, kuutossarja ässään, ja jos näin on tapahtunut, kun korkeintaan kolme kertaa käsipakka on sekoittamatta välillä selattu läpi, on ”Napoleonin hauta” valmis. Lisäksi se on erikoisen onnistunut, jos ristiässä on päällimmäisenä ja kuninkaat ikään kuin vartiossa sivuilla siten, että punaiset kuninkaat ovat vastakkain ja samoin mustat.

Esimerkki korttien asettelusta

Tiedätkö mikä oli Napoleonin mielipasianssi?

Se oli St. Helena. Tämä myös nimellä Napoleonin pasianssi tunnettu peli edellyttää kahta korttipakkaa. Pakkoja ei kuitenkaan sekoiteta keskenään, vaan ensin käytetään toinen pakka ja sitten toinen. Vaikka pasianssi tarjoaa pelaajalle mahdollisuuden osoittaa kekseliäisyttään, ja terästää muistiaan, peli on kuitenkin niin yksinkertainen, että tulee väkisinkin mieleen liekö se sittenkään saanut nimeään siksi että se olisi ollut Napoleonin lempipeli hänen viimeisinä vuosinaan.

Napoleonin pasianssissa ässät ja kuninkaat järjestetään maittain allekkain kahteen riviin niin, että kuninkaat ovat ylimmäisinä. Sitten niiden yläpuolelle ladotaan kaksitoista korttia myötäpäivään vasemmasta ylänurkasta alkaen. Eli kuninkaiden yllä on kortteja neljä kappaletta, kuningasrivin viimeisen kortin oikealla puolella on yksi kortti, sitten ässärivin viimeisen ässän oikealla puolen on yksi kortti, ja ässärivin alapuolella on neljä korttia. Ja vastaavasti ässärivin ensimmäisen ässän vasemmalla on yksi kortti, ja kuningasrivin ensimmäisen kunkun vasemmalla puolen on yksi kortti. Näin saadaan 4 + 2 + 4 + 2 korttia, eli 12 korttia yhteensä.

Kuninkaille rakennetaan alaspäin samaa maata ässiin, ja ässille samaa maata ylöspäin kuninkaisiin asti. Ylärivin kortit (paikat 1–4) saa kuitenkin rakentaa vain kuninkaille, ja alarivin kortit (paikat 7–10) vain ässille. Päätyrivien kortit (paikat 5–6 ja 11–12) saa sijoittaa kumpaan perusriviin tahansa.

Kun kaikki mahdolliset siirrot on tehty, täytetään tyhjät paikat käsipakasta. Sitten kun ei enää voida siirtää, jaetaan kaksitoista uutta korttia entisten päälle.

Käsipakan loputtua ei enää ole rajoituksia, vaan kortteja saa siirtää peruspaikkoihin mistä tahansa kahdestatoista apupakasta. Kunkin apupakan päällimmäiselle kortille saa silloin myös rakentaa samaa maata joko ylös- tai alaspäin.

Pelissä saa suorittaa kaksi uutta jakoa. Niitä varten apupakat kootaan lopusta alkaen järjestyksessä 12 → 1, ja pakka käännetään nurinpäin. Silloin 12. apupakan pohjakortti kääntyy uuden käsipakan päällimmäiseksi. Sekoittaa ei saa.

Napoleonin pasianssin korttipaikat

	1	2	3	4
12	K	K	K	K	5
11	Ä	Ä	Ä	Ä	6
	10	9	8	7

Pelaajien määrä: 1.