Parihevoset

Napoleon joutui viettämään elämänsä viimeiset vuodet vankina Pyhän Helenan saarella. Pasianssipelit kuuluivat mm. niihn ajanvietteisiin, joilla onneton keisari koetti vankeusaikaansa saada tuntumaan vähemmän pitkältä. Moni pasianssi on saanut komean nimen ”Napoleonin pasianssi St. Helenalla”, mutta väärin perustein. Tämä kahden korttipakan pasianssi, Parihevoset, lienee ainoa oikea ja alkuperäinen ”Napoleonin pasianssi St. Helenalla”, ja kun siihen tutustuu, ymmärtää hyvin, että Napoleonin aivot ovat mielellään askarrelleet sen tarjoamien ongelmien parissa.

Otetaan ensinnä kaikki kahdeksan ässää, ja asetetaan ne pöydälle seuraavasti: ylimmäksi herttaässät vierekkäin, niiden alle ruutu-, sitten risti- ja alimmaksi pataässät. Vasemmanpuoleiselle ässäriville rakennetaan nousevia pääsarjoja, oikeanpuoleiselle laskevia.

Otetaan käsipakan päällimmäinen kortti, ja jollei se sovi jollekin ässälle, se asetetaan ylös vasemmalle oikeinpäin. Jos se voidaan sijoittaa, otetaan käsipakasta seuraava kortti sen paikalle. Kortti numero 2 asetetaan alas vasemmalle, numero 3 ylös oikealle ja numero 4 alas oikealle. Jokaisen suhteen menetellään kuten numero 1:stä on sanottu. Näitä neljää korttia sanotaan kulmakorteiksi, ja vapaat kulmakortit saa sijoittaa mihinkä hyvänsä sopivaan pääsarjaan.

Nyt otetaan käsipakasta neljä korttia pystysuoraan riviin ässäpilarin oikealle puolelle. Tästä rivistä saa ottaa kortteja sijoitettaviksi ainoastaan viereisiin laskeviin pääsarjoihin, ja vain samalla vaakasuoralla rivillä. Jos esimerkiksi herttakuningas tuli toiseksi, ei sitä saa sijoittaa, sillä sen vieressä on ruutuässä.

Sijoitetut kortit korvataan käsipakasta.

Samoin asetetaan neljä korttia korvataan käsipakasta. Samoin asetetaan neljä korttia vasemmalle puolelle, ja sen kortteja saa käyttää yksinomaan vasemmanpuoleisen ässän nouseviin pääsarjoihin samoja sääntöjä noudattaen.

Mutta päinvastoin kuin useissa muissa pasiansseissa, tässä ei saa sijoittaa aikaisemminkin asetettuja kortteja, vaikka ne sopisivatkin, sen jälkeen kun käsipakasta niitten päälle asetetut kortit on voitu sijoittaa. Sijoituskelpoisia ovat siis vain käsipakasta nostetut kortit, jotka ensin asetetaan paikoilleen kulmiin ja apuriveihin. Sen jälkeen sijoitetaan sääntöjen mukaan, korvataan uusilla, jotka myös saa sijoittaa mikäli sopivat, kunnes tulee uusi kortti, jota ei voi enää sijoittaa.

Kun käsipakka on loppunut, rakennetaan vapaille apukorteille apusarjoja, harkinnan mukaan nousevia ja laskevia, maata tunnustaen ja sitä silmälläpitäen, että pelin seuraavassa ”erässä” saisi kortit sopivammin pääsarjojen rakentamiseen.

Kun nimittäin mahdolliset apusarjat on tehty, kerätään pääsarjoihin sijoittumattomat kortit jälleen käsipakaksi päinvastaisessa järjestyksessä, kuin mitä ne pöydälle asetetaan, ja aloitetaan toinen kierros. Se pelataan aivan samalla tavalla kuin ensimmäinenkin. Jos silloin ässäpilarin vasen rivi päättyy kuninkaisiin ja oikea kakkosiin on pasianssi onnistunut.

Jos kolmannella kierroksella jää kortteja käyttämättä, mutta ne voidaan sijoittaa apusarjoihin siten, että ne neljännellä kierroksella pääsevät pääsarjoihin, sanotaan pasianssin jääneen ratkaisemattomaksi. Muussa tapauksessa on pasianssi epäonnistunut.

Pelaajien määrä: 1.