Korttipeli.org

Luettelo korttipeleistä, ja niiden peliohjeet.

Pore

Kategoria:

Vanha jyllantilainen korttipeli. Se on rakenteeltaan, sekä monien yllättävien piirteittensä ansiosta, hyvin erikoinen, vaihteleva ja hauska. Poretta on paras pelatan neljän pelaajan kesken puolueittain, jolloin vastapelaajat istuvat pöydässä vastakkain. Peli käy toki myös kolmen hengen pelinä, jolloin jokainen pelaa yksin toisia vastaan.

Kortit

Poreeseen tarvitaan tavallinen korttipakka, josta kortit 10, 4, 3, ja 2 on poistettu. Kortit jakaantuvat tikkikortteihin, joilla siis voi saada tikin itselleen, sekä tavallisiin kortteihin, joita käytetään vain maan tunnustamiseen.

Tikkikortit

Tässä korttipelissä on kolme valttikorttia:

  1. Pystykorva, joka on korkein kortti (ristijätkä, eli ristisotamies)
  2. Pore, toiseksi korkein kortti (herttakuningas)
  3. Rakki, kolmanneksi korkein kortti (patakahdeksikko)

Sen jälkeen tulevat muut tikkikortit seuraavassa järjestyksessä: 9, ässä, sotamies (eli jätkä), 6. Sotamiehiä on tavallisina tikkikortteina vain kolme, koska ristisotamies on valttiarvokortti.

Tikkikorttien keskinäisen arvojärjestyksen määrää lisäksi maa: risti on korkein, sitten on pata, hertta, ja ruutu on alin. Patayhdeksikkö kaataa siis kaikki muut tikkikortit herttayhdeksiköstä alaspäin, ja vastaavasti ristikuutonen kaataa muut kuutoset. Joskin patayhdeksikön voi kaataa ristiyhdeksiköllä sekä Pystykorvalla (ristijätkällä), Poreella (herttakunkulla), sekä Rakilla (patakasilla).

Seitsikolla on lisäksi erikoinen asema: ne ovat toisiinsa nähden tikkikortteja. Niiden keskinäinen arvojärjestys on sama kuin muissakin korteissa, eli risti on korkein, sitten pata, hertta ja ruutu. Jos on lyöty seitsikko pöytään, sen voi kaataa ainoastaan toisella seitsikolla tai ristikuninkaalla. Eivät edes Pystykorva, Pore tai Rakki kykene kaatamaan seitsikkoa kun tikki on sillä aloitettu. Ristikuninkaalla on arvoa vain seitsikkojen kaatamisessa. Muuten se on arvoton. Jos tikkiin on seitsikon jälkeen lyöty ristikuningas, voi sen kaataa patakuningas, mutta patakuningasta ei voi lyödä suoraan seitsikon päälle. Muuta arvoa ei siis patakuninkaallakaan ole. Siispä jos tikki on aloitettu ristiseiskalla, sen voi kaataa ensin ristikuningas, ja sitten voi tikin saada patakuninkaalla.

Patakuninkaan voi vuorostaan kaataa Pystykorvalla, Poreella tai Rakilla, kun patakuningas on ensin lyöty ristikuninkaan päälle. Tämä tapaus tulee kysymykseen vain neljän hengen pelissä. Kaikki eivät kuitenkaan pidä tätä sääntöjä, joten asiasta on sovittava ennen pelin aloittamista. Mikään näistä kolmesta ei kuitenkaan voi kaataa seitsikkoa, eikä seitsikon päälle lyötyä ristikuningasta.

Jakaminen

Pienimmän kortin nostaja jakaa. Jakaja myös sekoittaa korttipakan. Pakkaa ei nosteta. Kullekin pelaajalle jaetaan myötäpäivään kolme korttia, aloittaen jakajasta itsestään. Loput kortit jäävät pakaksi pöydälle.

Poreen kulku

Pelin aloittaa jakaja. Tarkoituksena on saada tikkejä. Ei ole pakko tunnustaa maata, eikä ottaa kiinni. Niitä kortteja, jotka eivät ole tikkikortteja, käytetään silloin kun ei pystytä tai haluta ottamaan kiinni. Tikkiin lyötyjä kortteja ei panna yhteen, vaan jokainen panee kortin eteensä pöydälle. Tikin saaja kääntää oman korttinsa. Jokaisen tikin jälkeen otetaan pakasta uusi kortti tilalle.

Neljän pelaajan pelissä se puolue, tai kolmen pelaajan pelissä se pelaaja, joka on ensimmäisenä saanut viisi tikkiä, on voittanut jaon.

Pisteiden laskeminen

Pistelasku on helppoa jos kummallakin pelaajalla (neljän pelaajan pelissä), tai jokaisella pelaajalla (kolmen hengen pelissä), on aluksi 12 pelimerkkiä. Ne voivat olla tulitikkuja, nappeja, karkkeja, pokerichippejä, jne. Sitten se, joka on voittanut jaon, eli saanut ensimmäiseksi viisi tikkiä, saa panna yhden pelimerkin pois. Jos vastapuoli ei ole saanut yhtään tikkiä, on se mennyt metsään, ja voittaja saa panna pois kaksi pelimerkkiä. Se pelaaja/puolue, joka ensimmäisenä pääsee eroon pelimerkeistään, on voittanut koko pelin.

Jos pisteet halutaan merkitä muistiin, on voittajan pistemäärä yhtä suuri kuin muiden pelaajien jäljellä olevien pelimerkkien yhteenlaskettu lukumäärä — ja toiset saavat vatsaavat määrät miinuspisteistä.

Haukkuminen

Pelin erikoinen osuus on ilmoittaa hallussa olevasta Poreesta tai Rakista haukkumalla. Jos kädessä on Pore tai Rakki, voi ennen sen lyömistä tikkiin sanoa ”minä haukun”. Jos saa tikin, saa panna pois yhden pelimerkin, mutta jos lyöty kortti ei pidä — koska Pystykorva kaataa Poreen, ja Rakin kaataa sekä Pore että Pystykorva — niin silloin tikin saaja saa panna pois yhden pelimerkin.

Jos Rakki haukkuu, voi seuraava pelaaja, jolla on Pore, sanoa ”minäkin haukun”. Sitten hän voi laittaa Poreen tikkiin. Jos hän saa tikin, hän saa panna pois kaksi pelimerkkiä, mutta hän voi myös lyödä Poreen tikkiin haukkumatta. Jos kolmas pelaaja kaataa tikin Pystykorvalla, ja Pore on haukkunut, saa hän panna pois kaksi pelimerkkiä, muutoin vain yhden pelimerkin.

Kahden tai kolmen kortin lyöminen

Toinen erikoisuus tässä korttipelissä on oikeus lyödä pöytään kaksi tai kolme samanarvoista korttia tikin aloittaessaan. Jos kädessä on esimerkiksi kaksi yhdeksikköä, voi ne molemmat lyödä pöytään. Tällaisessa tilanteessa myös muiden pelaajien on lyötävä kaksi korttia. Tikin saa se, joka kykenee kaatamaan molemmat kortit. Elleivät toiset pysty siihen, tikin aloittaja saa molemmat tikit, vaikka toinen korteista olisikin kaadettu. Jos pöytään on lyöty esimerkiksi patayhdeksikkö ja herttayhdeksikkö, ne voidaan kaataa ristiyhdeksiköllä ja patakahdeksikolla, muttei esimerkiksi herttakuninkaalla ja ruutuässällä, koska molemmat kortit on kaadettava yhdellä kertaa.

Tähän ominaisuuteen liittyy myös se erikoisuus, että tikin voi aloittaa patakahdeksikolla (Rakilla) ja toisella kahdeksikolla (jolla ei sinänsä ole erityistä arvoa). Ellei Rakkia kaadeta, saa yhdellä kertaa kaksi tikkiä.

Vastaavasti on oikeus lyödä kolme korttia yhdellä kertaa. Vastustajien on yleensä mahdotonta kaataa niitä kaikkia! Onkin hyvä strategia yrittää kerätä käteen kolme samanarvoista tikkikorttia.

Kahden tai kortin pelaaminen voi pilata täysin vastustajien kortit. Jos pelaajalla on esimerkiksi kädessään ristiseitsikko, herttaseitsikko ja korkea tikkikortti, esimerkiksi ässä tai yhdeksikkö, on hänen pakko lyödä tikkiin toinen seitsikoistaan, jos on lyöty kaksi korttia yhdellä kertaa. Seitsikot olisivat kuitenkin tuoneet hänelle varman tikin, jos hän vain olisi päässyt kiinni.

Edellä mainitut tekijät tekevät Poreesta tavallista korttipeliä vaihtelevamman. Siinä syntyy helposti hauskoja ja odottamattomia tilanteita.

Pelaajien määrä: 3-4.